Voi mikä pakkasaamu! Ihana heittää lämmintä vaatetta päälle ja avata ulko-ovi kun parin asteen pakkanen purasee ensi kertaa nenän päästä..talvi on tulossa!

Palataan hetkeksi syyskuun puolelle.
Yhdessäoloryhmät pyörähtivät rennon letkeästi käyntiin kuun puolessa välissä. Useimpien nimet onkin jääneet hyvin uuden keltanokan muistiin :)
Naurua, puhetta ja turinaa on riittänyt. On pelailtu ja suunniteltu tulevia tapaamiskertoja.
Syyskuussa pääsimme nauttimaan Kunto ja Anna-Maija Ojansivun hersyvän hauskasta Matti ja Liisa- näytelmästä ja Multamäessä nautittiin keittolounas huikean hienoissa maisemissa hyvässä seurassa.

"Minun harrastukseni"- tapahtumakokonaisuus starttasi kirkonkylällä teemalla; kirjoittaminen. Ensi kerralla 27.10 teemana on Kädentaitonäyttely, johon jokainen ryhmäläinen voi tuoda näytille omia kättensä töitä. Paikka on siis Laukaan seurakuntakodin nuorisotilat ja aika 9.30-11.


On ollut hienoa tutustua uusiin ihmisiin ja se, miten olette ottaneet minut vastaan on ollut kyllä sydäntä lämmittävää. Tästä on hyvä jatkaa alkanutta syksyä!

Eläköön ja aurinkoista VANHUSTEN VIIKKOA!

                                                                                         kuva: Googlen kuvahaku

                                     Jälkeen aamu-usmien
                                                        järvi hopeoituu,
                                                         päivätönnä päilyen
                                                          koreaksi koituu.
.                                                                        -Eino Leino-

Eloisien syyskuu

                                            "Rouskut, tatit, vahakkaat,
                                              vanhat sekä nuorekkaat.
                                              Maasta ylös kurkottuu
                                              nyt on metsän syyskuu"
                                                                  -birgitmummu-





Syksy on näyttänyt tulleen; sataa vihmoo ja keli on harmaa. Mutta on se syksyn aurinko kerennyt näyttää parhaat puolensakin; valoa ja lämpöä. Metsä pursuaa luonnon omia aarteita, on sieniä ja marjoja ja pihojen omenapuut notkuu herkuista. Syksyn väriloisto odottelee vielä parhainta aikaa ja sitä odotellessa onki hyvä muistutella yhdessäoloryhmien aloituksista..nehän alkaa jo ENSIVIIKOLLA!!!! :)
Tässäpä siis lista ryhmistä ja aloituspäivistä: 
 


- Laukaan kirkonkylän kirjastoryhmä tiistaina 13.9 klo.10-11.30 kirjaston neuvotteluhuoneessa

- Vihtavuoren yhdessäoloryhmä keskiviikkona 14.9 klo. 10.30-12 Vihtavuoren kappelissa

- Laukaan kirkonkylän yhdessäoloryhmä torstaina 15.9 klo. 9.15-10.45 seurakuntakodin nuorisotiloissa

- Vehniän yhdessäoloryhmä torstaina 15.9 klo. 12-13.30 baptistikirkossa

- Leppäveden yhdessäoloryhmä perjantaina 16.9 klo. 10.30-12 seurakuntakodin tiloissa

- Äijälän yhdessäoloryhmä torstaina 22.9 klo. 12-13.30 seurantalolla

Lämpimästi tervetuloa!!

                                                                         Kuva: Googlen kuvahaku

Lopuksi vielä muistutus: Matti ja Liisa- näytelmään on vielä lippuja saatavilla! Varaa omasi numerosta 050-464 0252. Lippuja voi lunastaa viimeistään maanantaina 13.9 Männikön projektitoimistolta klo 9-14. Kaikki joukolla mukaan!!

 

Uusi tiimiläinen esittäytyy!

Heippa Eloisat!

Tässä esittäytyy uusi tiimiläinen; Elisa Savijärvi; rempseä 30-vuotias pohjosen tyttö. Ryhmäläisiä tapasinkin reilu viikkon sitten kirkkoniemen laavulla. Ihana ja lämmin vastaanotto teiltä, kiitos siitä.
Syksy kuluu tutustumisen ja uuden oppimisen merkeissä ja innolla odotankin että ryhmät pyörähtää käyntiin täydellä tohinalla. 

Pian nähdään!

kuva:googlen kuvahaku

Kaunista kesää!

Kuva: Googlen kuvahaku

Blogia ei suinkaan ole unohdettu, ehei. Kevään mittaan tempauduttiin niin syvälle ryhmätoiminnan ja tapahtumien syövereihin, että tämän päivittäminen on jäänyt täysin taka-alalle. Lupauksena voin kertoa, että syksyllä tämä muuttuu ja aika jää enemmän myös tämän forumin päivittämiseen.

Mutta huh, millainen kevät meillä on takana! Kevääseen on mahtunut lukematon määrä mielenkiintoisia tarinoita, naurua, halauksia, muutaman kyyneleen, uuden oppimista, hikeä ja liukkaita suksia ja vahvoja lihaksia. Olen saanut seurata uusien ihmissuhteiden syntyä ja vanhojen ystävysten jälleennäkemisiä. On seurattu uuden elämän kasvua ja pohdittu paljon myös elämän päättymistä. Parasta tässä työssä on ollut tutustua niin moniin uusiin ihmisiin ja samalla saanut tutustua yhtä moneen persoonaan ja mielipiteeseen.

Itsellä keväästä ovat jääneet muutamat keskustelut vahvasti mieleen. On ollut etuoikeutettua seurata ja osallistua monen ihmisen elämänhistoriaan ja kuunnella ajatuksia elämästä ja mitkä tekijät ovat tehneet meistä sen ketä me olemme. Uskon, että pienelläkin kontaktilla voi olla suuri vaikutus kanssaihmisiin, jokainen meistä on varmasti vaikuttanut toiseen ihmiseen joko tietoisesti tai huomaamattaan. 

Yksittäisenä tapahtumana on parhaiten jäänyt mieleen Vuolakkeessa ollut Aino Suholan puheenvuoro. Hänen puheensa vaikutti vahvasti ja ravisteli omia ajatuksianikin. Toisaalta Vehniän mielenhyvinvoinnin-tapahtuma, Vihtavuoren muistitapahtuma, Vatian retkitiistai ja Leppäveden liikuntapäivä jäivät mieleeni mahtavana yhteis- ja talkootyön voimannäytöksenä. Loistavavia osoituksia siitä, että kun on yhteistä tahtoa, keinot löytyvät aina. 

Olemme näyttäneet eri tilaisuuksissa ja ryhmissä syksyn tapahtumakalenteria ja se alkaa tällä hetkellä olla valmis ja jaettavaksi heti elokuussa. Kuten viime kaudella, saamme vieraaksi mielenkiintoisia puhujia, voimme vierailla Jyväskylä Sinfonian kenraaliharjoituksissa, tutustumme uusiin paikkoihin Laukaassa ja nautimme entistä enemmän kulttuuria. 

Ryhmätoiminta alkaa täydellä teholla syyskuussa ja elokuussa aloitamme hiljalleen kuntosaliryhmät. Löydät ajankohtaisinta tietoa ja kuulumisia Facebookista, tosin nyt heinäkuuksi sekin hiljenee pieniä päivityksiä lukuun ottamatta. Tämän Tove Janssonin runon myötä hanke haluaa toivottaa kaikille teille oikein lämmintä ja kaunista kesää.

Pään painan ruohikolle 

ja oion jalkojain.

En jaksa pohdiskella,

mä tahdon olla vain.

Sen viisaammat voi tehdä,

mä päivän kultaan jään.

Mä tunnen kaikki tuoksut

ja luonnon loiston nään. 

Voi leikitellä mielikseen,

voi ottaa jättää paikoilleen

tai olla niin kuin luonnostaan

ja maata vaan.

Mä peikko siihen uskoon jään,

on maailmaa tää minkä nyt mä nään. 

Tove Jansson

Hyvää Aivoviikkoa!

Tällä viikolla, viikolla 11, vietetään valtakunnallista Aivoviikkoa teemalla Aivoterveyttä läheltä. Viikon tarkoituksena on herättää meidät kaikki huolehtimaan omasta aivoterveydestämme. Omasta arjesta löytyy tärkeimmät välineet tähän; liikkuminen luonnossa, ihmissuhteet ja sosiaalinen kanssakäyminen, hyvä ja monipuolinen ravitsemus, kulttuuriset kokemukset pitävät aivojemme terveyden kunnossa. Kuten Pentti Arajärvi oli jossain tilaisuudessa sanonut kolme tärkeintä asiaa mielelle, kolmen ässän periaate: 

Seura
Silakka
Sudoku

Tähän liittyen, laitan alle Laukaan seurakunnan mainoksen eläkeläisten leiristä Papinniemessä huhtikuun alkupuolella. Leirillä pääsee varmasti nauttimaan kaikista kolmesta ässästä, mahtavissa puitteissa!

Välähdyksiä keväästä

Pieni hengähdystauko tähän kevääseen. Alkuvuosi on hankeessamme menty todellakin haipakkaa, tapahtumia tapahtumien perään, ryhmätoimintaa unohtamatta. Käyn tässä postauksessa läpi menneitä tapahtumia ja kurkistamme hiukan tulevaankin,

Tämän vuoden kantavana teemana on tosiaan HYVINVOINTI. Mielestäni hyvinvointi on kokonaisvaltainen teema ja käsite, mikä pitää sisällään koko ihmisen elämän kirjon. Hankkeessamme hyvinvointia käsitellään toimintakyvyn, muistin, mielenterveyden ja liikunnan näkökulmista, fyysistä terveyttä unohtamatta. Terveys ei ole sairauden puutetta - enemmänkin kokonaisvaltaista hyvinvointia. 

Aloitimme tapahtumavuotemme helmikuun ensimmäisenä päivänä Vihtavuoressa, jonne kokoonnuimme kuuntelemaan tietoa muistista muistihoitaja Sari Patjan ja Keski-Suomen muistiyhdistyksen Ulla Halosen johdolla. Vaikka aihe oli osallistujille tuttu, silti palautteiden mukaan monet sai hyviä uusia vinkkejä arkeensa. Vihtavuoressa saimme myös nauttia talkoolaisten työpanoksesta ja kuulla otteita paikallishistoriasta.

Lievestuoreella pääsimme nauttimaan harmonikkakonsertista kun Veikko Ahvenainen tuli konsertoimaan heti vuoden aluksi. Saimme kuulla mielenkiintoisia tarinoita hänen uransa varrelta ikivihreiden sävelmien ohessa. Kevään aikana pääsemme nauttimaan myös toisesta mahtavasta konsertista, tästä en vielä uskalla enempää kertoa neuvotteluiden ollessa käynnissä.. :)

Terveydestä saimme ajankohtaista tietoa kun Jaana Janhonen ja Aira Korhonen tuli vieraaksemme Lievestuoreen terveysperjantaihin. Saimme tiukkaa faktaa muun muassa vitamiineista, proteiinin saannista, verenpaineesta ja kolesterolista sekä vanhenemisen taidoista. Varsinkin tällöin osallistujat olivat hyvin aktiivisia ja kyseleviä ja mahdollisuutta terveysmittauksiin käytettiin hyvin hyväksi. 

Paljon kiinnostusta herätti myös Vehniän "Eloisa mieli kaiken ikää"-turina, jossa käsiteltiin mielenterveyttä ja hyvinvointia ylilääkäri Päivi Jokirannan ja depressiohoitaja Ritva Häkkisen johdolla. Himmassa jaettiin vinkkejä nukahtamiseen, mielen piristykseen ja pieniä arjen ilonpilkahduksia. Mainiot tarjoilut järjestivät Vehniän ryhmä ja saimme jälleen pienen palan paikallishistoriaa.

Hiihtolomalle jäimme hikisissä ja raukeissa tunnelmissa, kun vietimme helmikuun viimeisen perjantaina Leppävedellä liikuntapäivässä. Meitä liikutti personal trainer Annukka Salpakoski, joka sai kiitosta ja kehuja kaikilta osallistujilta. Häneen tullaan törmäämään kevään aikana useampaan kertaan, sillä hän tulee pitämään myös kuntosaliohjauksia ja hyvinvointivalmennusta ryhmissämme. Saimme Leppävedelle myös Seututerveyskeskuksen Tiina Hämäläisen antamaan tietoiskuja ja tekemään terveysmittauksia.

Tämän kaiken lisäksi ryhmissä olemme tutustuneet terveyteen liittyviin palveluihin netissä, liikuttu, keskusteltu ja mietitty elämää. Kevääseen on mahtunut myös sairastumisia ja ryhmien peruuntumisia, mutta onneksi ryhmät ovat kokoontuneet ohjaajasta riippumatta. 

Loppukevät näyttää niin ikään hyvältä. Yksi ehdoton kohokohta tulee olemaan Vuolakkeen maanantailounas, jonne saamme vieraaksemme Laukaan Vanhusneuvoston, Eva-Kaisa Niemistön sekä Aino Suholan. Tämän tilaisuuden lisäksi vietämme paljon aikaa ulkoilmatapahtumissa, laturetki maaliskuussa, huhtikuussa menemme bongaamaan lintuja ja toukokuussa kevätretkelle. Näistä kaikista lisätietoa kevään mittaan ja ottamalla yhteyttä saat oman tapahtumakalenterisi. 

Ihanaa kevään jatkoa kaikille, pysytään eloisina!

Ajatuksia tämän vuoden kynnyksellä

Töihin pääsyni tänään ei todellakaan ollut mikään itsestään selvyys. Kun kello näytti 6.30 lähdin käynnistämään 17-vuotiasta menopeliäni ja sain vastaukseksi muutaman naksutuksen ennen täydellistä hiljaisuutta. Sanottuani mielessäni kaikki ne sanat, joita pienten lasten perheessä ei ääneen voi sanoa, aloin miettimään mitä ihmettä teen. Soitin nopean kierroksen naapureita läpi ja pelastava ritari saapui mukanaan käynnistyskaapelit ja vara-akku. Kiittäessäni tätä aamun enkeliä jouduin pyyhkimään silmiäni ihan vaan siitä ilosta, että ympärilläni on ihmisiä ketkä auttavat isomman tai pienemmän hädän tullessa.

Miten hankkeen blogiin liittyy ylläoleva kertomus aamustani? Haluan ottaa sieltä yhden huomion, jota aion käsitellä. Nimittäin välittäminen. Olen aiemminkin kirjoittanut siitä, kuinka mahtavaa on ollut huomata välittämisen kulttuurin elävän ihmisten keskuudessa. Ihmiset ovat tarjonneet kyytiä autottomille, on kyselty heidän perään, ketä ei ole pitkään aikaan nähty ja julki tuotuja suruja on itketty yhdessä ja iloja vastaavasti iloittu ja onniteltu.

Olen itse aina ollut vahvasti sitä mieltä, ettei meitä ole tarkoitettu elämään täysin yksin vaan jokainen meistä tarvitsee toisia ihmisiä, toiset enemmän ja toiset vähemmän. Jollekin riittää se, että voi olla osa ryhmää olematta kuitenkaan jatkuvasti äänessä tai hakeutumalla omaan rauhaan, toiset haluavat olla keskipisteenä ja huomion kohteena, moni on mainittujen välissä. Osalle riittää yksi ystävä, toiset kaipaavat monia tuttavia ja kavereita, joillekin riittää ihmiset ruudun takana. Jokaisen ihmissuhde on yhtä merkityksellinen ja tärkeä ja ennen kaikkea olisi tärkeää, että jokainen olisi tyytyväinen omiin ihmissuhteisiin. 

Hankkeemme lähtee vahvasti yhteisöllisyydestä ja vertaistuesta, elämän ja arjen jakamisesta toisten kanssa. Jokainen tulee omista lähtökohdistaan ja elämästään, mutta ryhmässä jokainen on yhtä arvokas ja tärkeä. Haluamme vahvistaa jokaisen merkitystä ja antaa arvoa jokaisen elämänhistorialle ja -tarinalle. Vanhemmilla sukupolvilla on valtavasti tietoa ja kokemusta ja mielestäni se on liian arvokasta kadota. 

Kävin sähköpostikeskustelua erään tunnetun keskisuomalaisen kirjailijan kanssa ja hän toi hyvin esille sen, kuinka ikääntyneet tuntevat ikään kuin vierautta tässä ajassa ja ovat vähemmistön asemassa vaikka tosi asiassa ovatkin enemmistö. Olen jankuttanut monissa ryhmissä tästä ja tuon tässäkin ilmi; saadaksenne arvostusta on arvostettava ensin itseään. Ikääntyneiden tarvitsee tuoda itseään esille enemmän ja näyttää se voima ja tieto, joka heillä on. Hankkeemme kautta pyrimme herättämään keskustelua ja toimimaan myös osallistujiemme äänitorvena. 

Tällaista ajatusten virtaa tänä tammikuisena pakkaspäivänä. Ensi viikolla ryhmät alkavat jälleen pyöriä ja ensimmäinen kulttuuriperjantaikin mahtuu tammikuulle. Eloisaa vuotta kaikille!